Koreassa on vuoden aikana hyvin paljon erilaisia”juhlapäiviä”, jotkut saattaisivat sanoa niitä turhanpäiväisiksi kissanristiäisiksi. Eilen 11.11 täällä vietettiin peppero-päivää. Itsessään pepperoon hyvin suosittu snäksi (välipala). Aito ja alkuperäinen peppero on noin 15 cmpitkä keksitikku, joka on kuorrutettu suklaalla. Tänä päivänä makuja on moniaaina mansikasta mantelikrokantteihin. Peppero-päivän on lanseerannut suklaatikkujavalmistava Lotte-yhtiö vuonna 1983. Päivämääräksi on valittu marraskuun 11.siksi, että se muistuttaa pepperoja. Erään tarinan mukaan Busanilla asustavatlukiolaiset ostivat toisilleen paljon pepperoita, sillä toivoivat, ettäystävistä tulisi kuin peppero-tikkuja, pitkiä ja hoikkia. 

Mitä tämä peppero-päivä sitten käytännössä oikein tarkoittaa?Todellisuudessa se vastaa hyvin paljon länsimaista ystävänpäivää. Ihmisetkuluttavat paljon rahaa pepperoihin, joita antavat rakastetuilleen, ystävilleen,opettajille jne. Jo monta viikkoa aiemmin pientenkin kauppojen hyllyilleilmaantui erilaisia lahjapaketteja, jotka sisälsivät suklaata, pehmoleluja jakaikkea muuta mukavaa. Kauppojen ikkunoissa kehotettiin sydämen muotoisissakylteissä muistamaan lähimmäisiä pepperoilla. Itse peppero-päivänä niinkaupungilla kuin metrossakin näkyi todella paljon nuoria, jotka olivat saaneet /viemässä peppero-yllätyksen päivän piristeeksi. On siis ollut suklaa-tikkujavalmistava yhtiö viisas, kun on lanseerannut oikein valtakunnallisen päivänomalle tuotteelleen. Uskon nimittäin, että tuotto näinkin suuri lukuisessamaassa on järkyttävän suuri, ihmiset nimittäin kantoivat peppero-tikkuja poiskaupasta selkä vääränä. Ja edelleen jaksan ihmetellä, kuinka tämän maan naisetpysyvät niin hoikkina?

Myös meidän koreankielen opettaja muisti meitäpeppero-päivällä. Koska se tänä vuonna sattui sunnuntaille, otimme siihenpienen varaslähdön. Opettajamme oli nimittäin tuonut perjantainkoreankielentunnille kasapäin erilaisia pepperoita ja muunlaisiakin herkkuja.Siinä sitten jo aamu kahdeksan tauolla saimme aikamoiset sokerihumalat, kunmaistomme erilaisia korealaisia herkkuja, täällä kun ei tiettävästi sokerinkanssa nuukailla. Me muistimme myös Markuksen kanssa omia huonekavereitammepepperoille, maassa maan tavalla. Minä sain myös huonekaveriltani kaksipakettia suklaapäällysteisiä herkkuja. Taitavat kylläkin mennä Markuksen masuunne herkut, kun en oikein sitä suklaata voi syödä :)