Syyskuu on lähtenyt käyntiin todella vetisissä merkeissä. Ulkona on satanut aivan koko päivän, ja nenän laittaminen ulos siksi aikaa, että on kävellyt ruokalaan on saanut aikaiseksi sen, että oma huone on täynnä märkiä vaatteita siinä toivossa, että ne ilmastoinnin ansiosta kuivavat huomiseksi, saa nähdä.

Huomisesta kiipeilyreissusta Daegun vuorelle ei taidakaan tulla vielä mitään, pitänee siirtää sitä hieman tuonnemmaksi. Suunnittelimme kylläkin uhmata sadetta ja lähteä suunnistamaan National Museumiin katsomaan, mitä nähtävää ja koettavaa se länsimaalaiselle tarjoaa. Siitä kiipeilyreissusta vielä sen verran, että samalla kurssilla oleva korealainen poika vaan kysyi, mitä suunnitelmia meillä on sunnuntaiksi, jos haluisimme lähteä kiipeilemään yhdelle Daegussa olevalle vuorelle, hän lähtisi mielellään mukaan oppaaksi. Hän lupasi hakea meidät yliopistolta, ettei meidän tarvitse heti lähteä metron kanssa seikkailemaan. Paikalliset korealaiset ovat siis todella ystävällisiä, ja kiinnostuneita tutustua  uusiin ihmisiin ja etenkin ulkomaalaisiin. Tämä on taas meille todella hieno asia, sillä tällä tavalla saamme uusia korealaisia ystäviä ja pääsemme paremmin tutustumaan uuteen kulttuuriin.

Olemme suunnitelleet muutenkin jo useita reissuja, ja itse Koreassa on jo niin paljon nähtävää ja koettavaa, että tuskin koko neljä kuukautta riittäisi edes Koreaan tutustumisessa. Tähän mennessä suunnittelemamme reissut liittyvät yliopiston opintoihin tai ovat yliopiston tarjoamia, mikä on hyvä juttu meille, koska paikalliset ihmiset tietävät varmasti, mikä paikka on vierailun arvoinen. Ensi kuussa lähdemme ainakin tutustumaan Hyundain tehtaaseen, ja näemme kuinka niitä autoja valmistetaan sekä pääsemme vierailemaan oikeissa korealaisissa häissä.

Hintatasosta täällä Koreassa voin näin viikon asumisen jälkeen sanoa sen verran, että yliopistoalueella olevissa kaupoissa ja kampaamossa ja valokuvaamossa on edullisempaa kaupungilla olevissa. Kirjakaupan kynät ym. ovat hieman edullisempia kuin Suomessa samoin valokuvaamon palvelut. Kampaamon hintoihin en ole vielä tutustunut. Lounaan kampuksella syö noin 2000-2500 wonilla, mikä on pari euroa ja alle. Ruokakaupoissa banaanit siis myydään nipuissa ja 14 banaanin nippu maksoi 2000 wonia eli 2 alle euroa. Omenoita ostin tänään lautasellisen (ei siis voinut ostaa kappaleittain) kuuden kappaleen lautanen maksoi 3000 wonia eli noin 2.5 euroa. Hygienia tuotteen ovat täällä arvokkaampia kuin Suomessa. Esimerkiksi Suomen mittakaavassa aika halpa alle kahden euron hammasharja maksaa täällä noin 4,5 euroa ja 2-3 euron Pantenen shampoosta saat maksaa lähes 5 euroa. Ja niin, niitä deodorantteja en ole ainakaan ihan pienimmissä kaupoissa nähty edes myytävän. Voihan olla, että hinnat muuttuvat kun pääsemme tutustumaan hieman pidemmälle kuin kahden korttelin päähän yliopistomme Länsi-portista.